1 §. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kieli
Yhdistyksen nimi on Merihaka-Seura ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
Merihaka-Seura ry on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton kaupunginosayhdistys, jonka toimialue on Helsingin Merihaka ja sitä ympäröivät lähialueet. Yhdistyksen kieli on suomi.
2 §. Yhdistyksen tarkoitus
Yhdistyksen tarkoituksena on:
toimialueensa monipuolinen kehittäminen paikallisten erityispiirteiden pohjalta edistää toimialueensa asukkaiden, taloyhtiöiden, yritysten ja
yhteisöjen toimintaedellytyksiä toimialueensa asuinympäristön laadun parantaminen ja viihtyvyyden lisääminen paikallisen kulttuurin vaaliminen ja edistäminen toimialueensa tunnettuuden lisääminen.
3 §. Yhdistyksen toiminnan laatu
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
- on toimialueensa etuja ajava järjestö
- toimii yhteistyössä Helsingin kaupungin, viranomaisten ja muidenyhteisöjen kanssa
- osallistuu aluetta koskevaan suunnitteluun ja vaikuttaa päätöksentekoon tehden lausuntoja, aloitteita ja esityksiä
- toimii alueensa asukkaiden, taloyhtiöiden, yritysten ja yhteisöjenyhdyssiteenä
- voi järjestää koulutusta, asukastapaamisia, kokouksia ja muita vastaavanlaisia tapahtumia
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys voi omistaa kiinteistöjä ja irtainta omaisuutta, järjestää arpajaisia, myyjäisiä sekä ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, harjoittaa toimintaansa liittyvää kustannustoimintaa ja pienimuotoista kahvilatoimintaa.
4 §. Jäsenet
Yhdistyksen hallitus päättää jäsenten hyväksymisestä. Yhdistyksen
syyskokous päättää kunkin jäsenluokan jäsenmaksun suuruudesta.
Jäsenen äänioikeutta ei voi siirtää tai käyttää valtakirjalla, ellei
kyseessä ole yhteisöjäsenen edustaja.
Varsinaiseksi jäseneksi yhdistykseen voidaan hyväksyä 15 vuotta
täyttänyt henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, toiminnan
laadun ja säännöt. Varsinaisella jäsenellä on yhdistyksen kokouksissa ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä 15 vuotta täyttänyt henkilö, joka
hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, toiminnan laadun ja säännöt. Kannatusjäsenellä on yhdistyksen kokouksissa ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus.
Yhteisöjäseneksi voidaan hyväksyä yritys, yhdistys tai muu oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen, toiminnan laadun ja säännöt. Yhteisöjäsen voi lähettää edustajan yhdistyksen kokouksiin ja tällä on ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa. Yhteisöjäsenen edustaja todetaan valtakirjalla.Yhdistyksellä voi lisäksi olla kunniapuheenjohtajia ja kunniajäseniä. Näihin jäsenluokkiin voidaan valita yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa erityisen ansioituneesti tukeneita luonnollisia henkilöitä. Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet valitsee yhdistyksen kokous hallituksen esityksestä.
Kunniapuheenjohtajat ja kunniajäsenet on vapautettu jäsenmaksuvelvollisuudesta. Kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on ääni-, puhe- ja läsnäolo-oikeus yhdistyksen kokouksissa.
5 §. Jäsenen eroamisesta ja erottamisesta
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai on toiminut yhdistyksen tarkoitusperiä vastaan tai on olennaisesti vahingoittanut yhdistystä omalla menettelyllään
6 § Yhdistyksen kokoukset
Yhdistyksen kokouksia ovat maalis-huhtikuussa pidettävä kevätkokous ja loka-marraskuussa pidettävä syyskokous. Ylimääräisiä yhdistyksen
kokouksia pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään 20 tai 1/10 yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti vaatii erikseen mainitun asian käsittelyä varten. Ylimääräinen yhdistyksen kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa siitä, kun kirjallinen vaatimus ylimääräisestä kokouksesta on annettu hallitukselle.
Hallitus kutsuu yhdistyksen kokouksen koolle viimeistään seitsemän
(7) vuorokautta ennen kokousta. Kokouskutsu on toimitettava jäsenille postitse tai sähköpostitse jäsenluettelon tietojen mukaisesti.
Yhdistyksen kokous on päätösvaltainen, kun se on kutsuttu koolle
näiden sääntöjen mukaisesti. Yhdistyksen kokouksissa päätökset
asiakysymyksissä tehdään ehdottomalla äänten enemmistöllä, ellei
näistä säännöistä muuta johdu. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan
ääni ratkaisee, ellei kyseessä ole henkilövaali, jolloin tasatilanteen ratkaisee arpa.
Henkilövaali käydään suljetuin lipuin siirtoäänivaalitavalla
seuraavasti.
- 6.1. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun haluamansa määränehdokkaiden nimiä suosituimmuusjärjestyksessä.
- 6.2. Lasketaan hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä ja sen perusteella läpimenokynnys seuraavasti: läpimenokynnys = hyväksyttyjen äänestyslippujen lukumäärä/(täytettävien paikkojen ukumäärä + 1), kahden desimaalin tarkkuudella ylöspäin pyöristäen.
- 6.3. Aäntenlaskennan ensimmäisessä vaiheessa lasketaan kunkin ehdokkaan ykkösäänet eli äänestysliput, joissa ehdokas on merkittynäensimmäiselle sijalle. Ehdokkaat, joiden ykkösäänien määrä on sama tai suurempi kuin läpimenokynnys, tulevat valituiksi.
- 6.4. Jos ääntenlaskennan ensimmäisen vaiheen jälkeen on paikkoja täyttämättä, siirretään valittujen henkilöiden äänistä syntynyttä ylijäämää. Siirtyvä ylijäämä määritetään siten, että ehdokkaan kaikista ääntenlaskennan suoritetuista vaiheista saamasta kokonaisäänimäärästä vähennetään läpimenokynnys. Ylijäämän siirto aloitetaan suurimman äänimäärän saavuttaneesta ehdokkaasta. Mikäli ylijäämää esiintyy ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa, tarkastellaan kaikkia ehdokkaan hyväksi ääntenlaskun ensimmäisessä vaiheessa luettuja äänestyslippuja. Jos ylijäämää ilmenee ääntenlaskun myöhemmässä vaiheessa johtuen toisen ylijäämän siirrosta tai ehdokkaan tai ehdokkaiden karsimisesta, tarkastellaan vain sitä viimeistä joukkoa äänestyslipukkeita, jotka ovat kaikki samanarvoisia ja jotka aiheuttivat kyseisen ylijäämän. Yksittäisen äänestyslipun perusteella siirtyvä ylijäämä eli äänestyslipun siirtoarvo määritetään siten, että ylijäämä jaetaan tarkastelun kohteena olevien äänestyslippujen kokonaismäärällä. Siirtoarvo määritellään kahden desimaalin tarkkuudella alaspäin pyöristäen. Äänestyslippuihin merkityn suosituimmuusjärjestyksen mukaisesti äänestysliput siirretään äänestyslipussa seuraavana olevan ehdokkaan hyväksi. Mikäli äänestyslipussa seuraavaksimerkitty ehdokas on jo tullut valituksi tai karsituksi, siirretään äänestysliput tätä seuraavalle jne. Jokainen siirtyvä äänestyslippu kasvattaa ehdokkaan äänimäärää äänestyslipun siirtoarvon verran. Mikäli äänestyslipun perusteella ei ylijäämää voida siirtää, jaetaan ylijäämä kyseisen äänestyslipun osalta tasan kaikkien jäljellä olevien ehdokkaiden kesken kahden desimaalin tarkkuudella alaspäi pyöristäen.
- 6.5. Jos siirrettävää ylijäämää ei enää ole ja täytettäviä paikkoja on jäljellä, karsitaan vähiten ääniä saanut ehdokas, ja kaikki tämän äänet siirretään täydellä siirtoarvollaan muille ehdokkaille, kuten kohdassa 6.4 määrätään. Jos tämän jälkeen kukaan ehdokkaista ei ole ylittänyt läpimenokynnystä, karsitaan seuraavaksi vähiten ääniä saanut ehdokas.
- 6.6. Tätä prosessia jatketaan, kunnes kaikki täytettävät paikat on täytetty. Jos ääntenlaskennassa päädytään lopuksi ehdokkaiden väliseen tasatilanteeseen, ratkaistaan vaalin tulos arvalla.
6a § Yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät asiat
- Kokouksen avaus
- Kokouksen järjestäytyminen, eli puheenjohtajan, sihteerin ja kahden pöytäkirjan tarkastajan sekä kahden ääntenlaskijan valinta
- Kokouksen osallistujien toteaminen sekä tarvittaessa puhe- ja läsnäolo-oikeuksien myöntäminen muille kuin jäsenille
- Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
- Kokouksen esityslistan hyväksyminen
- Käsitellään hallituksen ilmoitusasiat
- Käsitellään näiden sääntöjen mukaisesti yhdistyksen kokouksiin
- kuuluvat muut asiat
- Käsitellään muut mahdolliset esiin tulevat asiat
- Kokouksen päättäminen
6b § Kevätkokouksessa käsiteltävät muut asiat
- Esitellään edellisen toiminta- ja tilikauden toimintakertomus,
- Merkitään toimintakertomus tiedoksi, päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestähallitukselle ja muille tilivelvollisille
- Päätetään toimintasuunnitelman hyväksymisestä kuluvalle toimintakaudelle
6c § Syyskokouksessa käsiteltävät muut asiat
- Päätetään jäsenmaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle
- Päätetään hallituksen puheenjohtajan, yhdistyksen hallituksen ja
toiminnantarkastajien palkkioista - Valitaan yhdistyksen seuraavalle toimintakaudelle hallituksen
puheenjohtaja, jota kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi - Valitaan yhdistyksen hallitus seuraavalle toimintakaudelle
- Valitaan seuraavaa toiminta- ja tilikautta tarkastamaan yksi tai
kaksi toiminnantarkastajaa ja näille yksi varahenkilö - Päätetään alustavan toimintasuunnitelman hyväksymisestä seuraavalle toimintakaudelle
- Päätetään seuraavan toimintakauden talousarvion hyväksymisestä
7 § Yhdistyksen tili- ja toimintakausi sekä toiminnantarkastus
Yhdistyksen tili- ja toimintakausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätösmateriaalit sekä yhdistyksen ja hallituksen kokouksien pöytäkirjat on annettava toiminnantarkastajille 14 vuorokautta ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajien on palautettava tilinpäätösmateriaalit ja pöytäkirjat sekä toiminnantarkastuslausuntonsa viimeistään 7 päivää ennen kevätkokousta hallitukselle.
8 § Hallitus
Yhdistyksen toimintaa johtaa ja toteuttaa yhdistyksen kokouksen asettama hallitus, johon kuuluu seuran puheenjohtaja ja 6-8 muuta jäsentä. Hallitus valitsee keskuudestaan yhdestä kahteen (1-2) varapuheenjohtajaa. Lisäksi hallitus valitsee keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, taloudenhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus voi asettaa avukseen tilapäisiä työryhmiä tai toistaiseksi voimassa olevia toimikuntia. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai
tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä lisäksi puolet hallituksesta on paikalla.
9 § Yhdistyksen nimen kirjoittaminen
Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja jonkun muun hallituksen
jäsenen kanssa tai varapuheenjohtaja yhdessä jonkun muun hallituksen
jäsenen kanssa. Yhdistyksen hallitus voi antaa hallituksen jäsenelle
oikeuden yhdistyksen nimen kirjoittamiseksi yksin.
10 § Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4)
enemmistöllä annetuista äänistä.
Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen
purkamisesta.Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat vastaavaan tarkoitukseen.